Viserrys

Posts Tagged ‘verkkoyhteisö

Yhteisö, oli se sitten verkossa tai sen ulkopuolella, on pohjimmiltaan ryhmä ihmisiä, joilla on jotain yhteistä. Tarkastellaanpa siis alkajaisiksi tässä verkkoyhteisön elementtejä syvällisemmin luotaavassa kirjoitussarjasssa verkkoyhteisön ihmisten määrään ja rooleihin liittyviä seikkoja.

Paljon ihmisiä = paljon yhteisöllisyyttä?

Joissain piireissä ollaan sitä mieltä, että ihmisiä tarvitaan ”kriittinen massa”, jotta yhteisö voi todella herätä henkiin. Kriittisellä massalla viitataan siihen ihmispaljouteen, joka tuottaa verkkoon yhteisön kiinnostuksenkohteen ympärille riittävästi sisältöä, juttelua ja pöhinää. Väitän kuitenkin, ettei koolla ole tässä suhteessa merkitystä. Jo muutaman reippaan ja räväkän ihmisen porukka voi synnyttää eloisan yhteisön. Mielestäni ihmismäärää olennaisempi mittari (varsinkin verkkoyhteisön syntyhetkellä) on juurikin aktiivisuuden määrä. Kun yhteisössä tapahtuu ja sieltä saa vastauksen kysymyksiinsä silloin kun sitä kaipaa, yhteisö antaa itsestään toimivan ja eläväisen vaikutelman. Jos muuten olet tästä kriittisen massan tärkeydestä eri mieltä, jätäpä kommenttia, niin päästään keskustelemaan aiheesta!

Heitän kehiin vielä yhden edellistä valottavan esimerkin. Kuvitellaan, että olet etsimässä niksejä piparkakkutalon rakentamiseen. Suosikkihakukoneesi avituksella päädyt kahdelle eri foorumille. Vertaillaanpa hieman, minkälaisia fiiliksiä foorumeilla vierailu voisi herättää:

Keksikerho (100 käyttäjää, 10 viestiä)

”Haloo, kuuleeko täällä kukaan? Kävin läpi nuo 10 viestiä enkä löytänyt vastausta ongelmaani. En kyllä viitsi edes jättää viestiä tänne, kun paikka vaikuttaa niin kuolleelta.”

”Miksi täällä edes on noin monta käyttäjää? Juttelevatko ne kaikki jossain vain salaa keskenään?”

”En minä edes tunne noista ketään!”

”Lukevatkohan ne kuitenkin viestejä? Entä jos kysynkin jotain tyhmää? Sitten sata ihmistä nauraa minulle enkä saa edes tietää sitä!”

Pipariporukka (10 käyttäjää, 100 viestiä)

”Onpa paljon viestejä, vastaus kysymykseeni löytyy melko varmasti täältä! Vaikkei löytyisikään, joku aktiivisista päivystäjistä kuitenkin vastaa nopeasti.”

”Käyttäjiä on melko vähän, onkohan niillä joku sisäpiiri? Onneksi porukkaan on helppo tutustua etukäteen heidän viestiensä kautta.”

”Onkohan tuo foorumin nimi nyt aivan paras mahdollinen?”

Tästä siis opimme, että ihmisten läsnäolo ja aktiivisuus tekee foorumista kuin foorumista houkuttelevan. Vaikka esimerkki kärjistäen esittääkin pienen foorumin isoa parempana, usein isojen monien käyttäjien foorumeiden ehdottomana etuna on sen aktiivisten (ja potentiaalisesti aktiivisten) käyttäjien valtava massa. Parhaimpia esimerkkejä suuren joukon voimasta ja viisaudesta on webbiin käytättäjiensä rakentama tietosanakirja Wikipedia.

Ryhmä rooleja

Yhteisön jäsenillä on erilaisia rooleja. Verkkoyhteisöissä roolijako pohjautuu usein porukan osallistumistapoihin ja -aktiivisuuteen. Sekaan mahtuu hiljaisia tapahtumia seuraavia luuraajia (eng. lurkers), aktiivisemmin osallistuvia vakikävijöitä, keskustelua edistäviä ja tarvittaessa kaitsevia moderaattoreita sekä yhteisön todellisena moottorina porskuttavia yhteisöjohtajiakin. Roolien edustajien suhteellinen määrä vaihtelee yhteisökohtaisesti, mutta yleisesti ottaen epäaktiivisten luuraajien osuus on suurin, seuraavaksi eniten on vakkareita, moderaattoreita on muutamia ja yhteisöjohtajia yksi (joskus parikin). Toki näiden välimuotojakin ilmenee, ja sama henkilö voi yhteisöön kuulumisensa aikana seilata useiden eri roolien välillä.

Edellä esitetty jako on peräisin 2000-luvun alkupuolelta (esim. Kimin ja Preecen toimesta). Hieman nykyaikaisempaa osallistumistyyppejä kuvaavaa jakoa on ehdottanut Forrester Research, jonka sosiaalisen median osallistumisen tikapuumalliin lienee yksi jos toinenkin jo törmännyt. Tätä mallia tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava, että rooleja on ammennettu ei-välttämättä-niin-yhteisöllisistäkin verkkopalveluista, vaikka yhtäläisyyksiä yhteisöiden jäsenten toimiinkin varmasti löytyy. Heidän mallinsa mukaan osallistujatyyppejä on seitsemän erilaista:

  1. luoja eli aktiivinen sisällöntuottaja
  2. keskustelija eli statuspäivittäjä
  3. kriitikko, joka arvioi muiden tekemisiä
  4. keräilijät eli uutiskyttääjät ja tägääjät
  5. liittyjät, joilla on profiili sosiaalisilla verkostosivuilla
  6. katselijat eli sisällönkuluttajat
  7. epäaktiiviset, jotka eivät tee mitään edellä mainittua

Näistä kolme ensimmäistä edustavat aktiviteetteja, joita sekä vakkarit, moderaattorit että yhteisöjohtajat harrastavat. Loput (epäaktiivisia lukuun ottamatta) kuvaavat mielestäni lähinnä luuraajien touhuja. Forresterin tutkimuksesta käy ilmi prosentuaaliset osuudet siitä, kuinka suuri osa ihmisistä heittäytyy kuhunkin aktiviteettiin kuukausittain. Karkeasti voidaan siis todeta, että sisällöntuottajia on noin 30% nettihengaajista ja että 70% heistä on sivustaseuraajia.

Mikä rooli kuvaa omaa nettikäyttäytymistäsi parhaiten? Kerro se kommenttiosastolla ja astu rohkeasti luuraajan kaapistasi ulos!

Verkkoyhteisöiden olemassaoloon ja määrittelyyn on olemassa karkeasti ottaen kolmenlaisia näkökantoja:

  • Lavea: Verkkoyhteisöjä syntyy, kun ihmiset, joilla on samanlaiset kiinnostuksenkohteet, ovat vuorovaikutuksessa verkossa.
  • Kielteinen: Ei verkossa mitään yhteisöllisyyttä voi esiintyä.
  • Maltillinen: Verkkoyhteisöjä syntyy, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

Koska kandintöikseni tutkin verkkoyhteisöllisyyden syntymistä, oli asian tarkastelu viimeisestä näkökulmasta hedelmällisintä, ja mielestäni se muutenkin on noista määritelmistä järkeenkäyvin. Selasin läpi lukuisia määritelmiä, joiden pohjalta muodostin oman tulkintani siitä, mikä verkkoyhteisö on:

”An online community is a group of people who share a common need, engage in repetitive interaction online with each other, and feel the sense of community within the group.”

Lainaus on suoraan dipastani, tässä vielä sama suomeksi:

”Verkkoyhteisö on ryhmä ihmisiä, joilla on yhteinen kiinnostuksenkohde, jotka ovat keskenään säännöllisessä vuorovaikutuksessa internetin välityksellä, ja jotka kokevat ryhmässään yhteisöllisyyden tunnetta.”

Määritelmä antaa jo jonkinlaista osviittaa sille, minkälaisissa olosuhteissa verkkoyhteisö voi muodostua. Tutkimukseni paljasti, että verkkoyhteisön syntymiseen vaaditaan viisi peruselementtiä:

  1. Ryhmä ihmisiä
  2. Yhteinen tarve
  3. Suhteet
  4. Vuorovaikutus
  5. Virtuaalinen areena

Online Community

Ryhmä ihmisiä muodostaa yhteisön sydämen. Yhteinen tarve, joka verkkoyhteisöissä usein on kiinnostuspohjainen, ajaa heidät yhteen. Yhteisön jäsenten välille syntyvät suhteet ja niihin liittyvät tuntemukset puolestaan vaikuttavat kovasti yhteisöllisyyden tunteen syntymiseen. Suhteiden syntymistä varten puolestaan tarvitaan vuorovaikutusta. Koska tämä kaikki tapahtuu sähköisessä maailmassa, tarvitaan jonkinlainen virtuaalinen areena, ”paikka” tai useampia, joissa yhteisön jäsenet voivat kohdata.

Jokaisesta rakennuspalikasta riittää kerrottavaa ainakin yhden blogipostin verran, joten voitte odottaa niiden ilmaantuvan tänne lähitulevaisuudessa.

(Kuvan olen koonnut itse, naamoista menee krediitit Antti Ruposelle.)