Viserrys

Archive for maaliskuu 2012

Ihmissuhteet ja sosiaalisuus on ihmiselämän suola (paitsi erakoilla, mutta koska he eivät muutenkaan kuulu yhteisöihin, heidät voi tässä tapauksessa unohtaa). Sosiaalisista suhteista on syytä pitää huolta myös verkossa, mikäli tavoitteena on synnyttää yhteisöllisyyden tunteita.

Yhteisöllisyyden tunnehan tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa osaksi yhteisöä. Mutta mistä tämä tunne pohjimmiltaan kumpuaa?

Sosiaalisten tarpeiden täyttyminen

Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen ja jo pelkästään sen vierestä seuraaminenkin muovaa kokemusta yhteisöllisyyden tunteesta. Kun yhteisö vastaa yksilön sosiaalisiin tarpeisiin, yksilö kokee tämän hienon (tai ehkä joidenkin mielestä hyvinkin arkipäiväisen ja huomaamattoman) yhteisöön kuulumisen tunteen.

Yksilön sosiaalisia tarpeita ovat:

  • Joukkoon kuuluminen
  • Sosiaalisen (ns. ”henkisen”) tuen jakaminen
  • Ystävälliset suhteet
  • Tarve saada hyväksyntää ja tunnustusta

Etenkin näistä viimeinen eli tarve saada hyväksyntää ja tunnustusta kannustaa ihmisiä osallistumaan verkkoyhteisöissä tiedon ja tuen jakamiseen. Sitä kautta he kokevat olevansa hyödyksi ja ansaitsevansa yhteisön arvostuksen.


Edellytykset sosiaalisuudelle

Verkkoympäristön ja tämän kasvotusten tapahtuvan maailman välillä on yksi olennainen ero, joka vaikuttaa olennaisesti yhteisöllisyyden tunnun syntymiseen: netissä juttukumppanista näkee ja kuulee huomattavasti pienemmän osan kuin fyysisesti vieressä istuvasta kaverista.

Jotta verkossa päästäisiin niinkin pitkälle kuin sosiaalisten tarpeiden täyttymiseen, täytyy sosiaalisuutta tukevan perustan olla kunnossa.

Verkossa sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä tukevat:

  • Käyttäjien tunnistaminen
  • Luottamus
  • Käyttäytymisnormit

Käyttäjien tunnistaminen hoituu usein siten, että kukin käyttäjä esiintyy keskusteluissa omalla nimellään tai nimimerkillä. Usein on mahdollista liittää käyttäjätiliinsä myös oma kuva tai avatar, joka helpottaa tunnistamista entisestään. Palvelusta riippuen itsestään voi kertoa profiilisivulla yhtä jos toistakin jännää tai jättää kertomatta.

Mitä totuuden- ja johdonmukaisemmin ihmiset verkossa esiintyvät, sitä helpompi heihin on luottaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimikoon blogaajat: jo vuoden mittaisella säännöllisellä bloggauksella pystyy vakuuttamaan lukijakuntansa asiastaan. Luotettavuutta lisää myös sisällöstä vakuuttuneiden seuraajien määrä.

Verkkokeskusteluissa kuulee harvemmin toisten äänenpainoja tai näkee eleitä, joten sanansa on osattava asetella naamatusten tapahtuvaa rentoa jutustelua huolellisemmin. Joku saattaa pahastua sarkastisesta kommentista, joka on unohdettu höystää hymiöllä ja toinen imaista hernepellon sieraimeensa ymmärtäessään jonkun yleispäteväksi tarkoitetun tokaisun henkilökohtaisena arvosteluna. Siksi yhteisöillä on usein myös omat käyttäytymissäännöt (kuten esim. Flickerillä), joita on yhteisen kivan nimissä syytä noudattaa.

Mainokset

Yhteisöihin kuuluvilla ihmisillä on jotakin yhteistä. Verkkoyhteisöissä tuo jäseniä yhteen tuova tekijä on useimmiten yhteinen kiinnostuksenkohde. Mikäli verkkoyhteisöön kuulumisen syitä ruvetaan tonkimaan vielä syvemmältä, todetaan että yhteisöön hakeutuvilla ihmisillä on tarpeita, jotka verkkoyhteisön avulla voidaan täyttää.

Mutta minkälaisia nämä tarpeet ovat? Kun tiedetään, että verkkoyhteisöt ja niitä tutkivat tutkijat ovat kaikki luoteeltaan hyvin erilaisia, ei liene yllätys, ettei  verkkoyhteisöönkuulumistarpeista vallitse varsinaista konsensusta. Kuitenkin tutkimuksesta toiseen vilahtelee kolme vahvaa ja yleisintä tarvetta, jotka ovat:

  1. Tiedon vaihtaminen
  2. Viihde
  3. Sosiaaliset tarpeet

Tiedon vastaanottaminen ja jakaminen on yksi yleisimpiä tarpeita, jonka ympärille verkkoyhteisöt rakentuvat. Jäsenten yhteiset kiinnostuksenkohteet ovatkin tässä kohdin hyvin kiinnostavia, sillä yhteisössä vaihdettu tieto liittyy juurikin niihin. Kiinnostuksenkohteena on usein harrastus, kuten vaikkapa pitsin nypläys, perhokalastus, puutarhan hoito tai lentokoneiden bongaus. Toisaalta yhteinen kiinnostuksenaihe voi olla sidoksissa myös kulttuuriin, uskontoon, terveyteen tai vaikkapa sosiaaliseen statukseen.

Viihde tässä tarvevalikoimassa viittaa ihmisten tarpeeseen viihtyä, johon tietokoneen (tai kännykän) räpläys ja nettisurffailu tarjoavat tänä päivänä yhden helpoimmista vaihtoehdoista. Porukka viettää tyytyväisenä vapaa-aikaansa selaamalla heitä huvittavaa (mahdollisesti yhteisön tuottamaa) sisältöä ja jakavat hupsuja kuvia ja videoita samanhenkisille tutuilleen. Asiapitoisista sivustoistakin tulee heti vetovoimaisempia, kun sekaan ujutetaan ripaus huumoria, vaikkapa keskustelupalstalla häärivän vitsiniekan muodossa. Koukuttavuudessa aivan omaan luokkaansa nousevat yhdessä pelattavat ja koettavat pelit, ja kukapa meistä olisi välttynyt kuulemasta (tai peräti tuntemasta) World of Warcraft -addikteista.

Sosiaaliset tarpeet ajavat luonnollisesti sosiaalisia otuksia keskinäiseen kanssakäymiseen. Ne eivät ehkä ole niitä ensimmäisiä tai ainakaan tiedostetuimpia syitä kuulua yhteisöön, mikäli jäseniltä syitä siihen kuulumiseen kyseltäisiin. Kuitenkin ihmiset antavat arvoa yhteisössä muodostuville ystävyyssuhteille sekä sen muille jäsenille, kuten myös sille, että heidät itsensä tunnustetaan osaksi yhteisöä.

Yhteisöllisyyttä ylläpitävistä sosiaalisten suhteiden ja tarpeiden täyttymisen edellytyksistä riittää kerrottavaa enemmänkin, joten niihin paneudutaan tarkemmin seuraavassa osassa.